Nimi tekee miehen

Hän sai nimen esi-isiensä mukaan. Kun kerron sen satunnaisille ihailijoille, naapureille, mummoille ja ohikulkijoille, moni hätkähtää. "Ukkini oli Eino, hieno mies!", "Oikein vanha kunnon nimi!", "Voi miten hauskaa, perisuomalainen nimi!" Jotkut ovat vielä pitkän pällistelyn päätteeksi todenneet, että poikahan näyttää aivan Einolta. Niin meistäkin.

Eino-nimeä on käytetty Suomessa jo 1500-luvulta lähtien. Se on suomalainen versio saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald, joka taas tulee muinaissaksalaisesta nimestä Agniwald. Agniwald tarkoittaa suoraan käännettynä "miekalla hallitsevaa". Nimellä on siis sotaisa merkitys, vaikka toivomme Einosta rauhan miestä. Suomen kuuluisin Eino lienee runoilija Eino Leino. Kaimansa kerrotaan olleen melkoinen taiteilijasielu, juoppo ja boheemi. Tätä kohtaloa emme omalle Einollemme soisi, tosin pientä taiteellisuutta hänessä saattaa olla musikaalisuuden muodossa etenkin isänsä puolelta.

Einon isoisoukki (isänäidin ukki) kantoi myös kyseistä nimeä. Pohjois-Savossa elellyt Eino-ukki oli kuulemamme mukaan nuorena kova hevosmies, siitä kielii ainakin Kuopion mummolan seinällä koreileva kuva Einosta hevoskärryjen ohjaksissa. Pussihousuissa, lakki suorassa, ryhdikkäänä. Vanhoilla päivillään Eino-ukki istui lempeänä kiikkustuolissa kunnon ukkien tapaan haisten navetalta ja kessulta. Tupakat hän haki läheisestä sotilaskodista pappamopollaan ja muisti joka kerta tuoda nameja lapsenlapsilleen.

Nimien takaa löytyy tarinoita, merkityksiä ja kohtaloita jos jonkinmoisia. Meidän Einomme sai etunimensä lisäksi kaksi muuta historiallista, esi-isiensä kantamaa nimeä. Koko nimi Eino Aarne Ilmari Kilpi julkistettiin nimijuhlassa 18.6.2011 Vaajakoskella. Kummikaarti on vaikuttava: Saija, Tea, Juuli, Lassi, Eero ja Roope.